Del-Ron/Yleistä tietoa moottoriöljyistä
Moottoriöljy, mitä se on ja miten eri tyyppiset öljyt eroavat toisistaan?
Moottoriöljy on nimensä mukaisesti moottoreissa käytettävää öljyä, joka voitelee ja jäähdyttää moottoria sekä sitoo itseensä palamisen sivutuotteena syntyvää likaa. Moottorit kehittyvät jatkuvasti ja se asettaa haasteita myös moottoriöljyjen kehitykselle. Kiristyvät päästövaatimukset vaativat paljon myös moottoriöljyltä osana taloudellisesti toimivaa moottoria.
Moottoriöljy koostuu perusöljystä ja sen lisäaineista. Perusöljyn ja lisäaineiden laatu näkyy suoraan öljyn laadussa – Korkealaatuinen perusöljy tarvitsee vähemmän lisäaineistusta ja yhdistettynä hyviin lisäaineisiin saadaan öljyä, joka takaa erinomaiset voiteluominaisuudet äärimmäisissäkin olosuhteissa, myös öljyn ikääntyessä.
Moottoriöljyt voidaan käytettävän perusöljyn perusteella jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: mineraali-, osasynteettisiin ja täyssynteettisiin öljyihin.
Mineraaliöljyn perusöljy valmistetaan suoraan raakaöljystä tislaamalla. Lisäaineistamalla öljyyn tuotetaan halutut ominaisuudet. Lisäaineistuksella ei kuitenkaan voida paikata kaikkia perusöljyn puutteita, joten mineraalipohjainen öljy on parhaimmillaankin kompromissi. Lisäksi mineraalipohjainen perusöljy sisältää aina väistämättä parafiineja, rikkiä, typpeä, happea, vettä, suoloja ja metalleja. Vaikka raakaöljyä tislataan voimakkaasti perusöljyä valmistettaessa, ei mikään tislausprosessi ole täydellinen, vaan öljyyn jää aina ei-toivottuja ainesosia, eikä öljyn toistuva tislaaminen tietyn pisteen jälkeen ole enää taloudellisesti kannattavaa.
Osasynteettisessä öljyssä perusöljyyn lisätään synteettisiä ainesosia, joilla pyritään poistamaan mineraaliöljyn heikkouksia, näin saadaan parannettua esimerkiksi kylmäjuoksevuutta. Osasynteettinen öljy soveltuu puhdasta mineraaliöljyä paremmin myös talvikäyttöön, mutta sekin sisältää haitallisia ei-toivottuja ainesosia, jotka huonontavat sen ominaisuuksia ja saattavat olla moottorille haitallisia.
Täyssynteettisen moottoriöljyn perusöljy on pisimmälle jalostettua. Perusöljy valmistetaan jalostamalla joko mineraaliöljyä tai eteenikaasua (PAO-öljyt) erittäin pitkälle. Synteettiseksi öljyksi saa siis kutsua myös mineraaliöljystä hydrokrakkaamalla valmistettua perusöljyä, joka kulkee nimillä EVHI, VHVI, XHVI yms. Vaikka ne ovatkin laadultaan hyviä, eivät ne pääse laadultaan PAO:n saati esterien tasolle, vaan ne kärsivät samoista ongelmista kuin mineraaliöljytkin, toki vähäisemmässä määrin. Krakattua perusöljyä käytetään tyypillisesti laskemaan öljyn hintaa verrattuna 100% PAO-öljyihin.
PAO-öljyt ovat yleisesti moottorien voiteluaineina käytettävistä täyssynteettisistä öljyistä kaikkein korkealaatuisimpia, sillä ne koostuvat puhtaasti halutunkaltaisista hiilivetymolekyyleistä. Myös täyssynteettisissä öljyissä käytetään lisäaineita, joilla voidaan parantaa perusöljyn viskositeetti-indeksiä, hapettumisenkestoa, jähmepistettä, puhdistavia ominaisuuksia sekä kulumisenestokykyä. Kaikkien Del-Ron -öljyjen perusöljyt koostuvat PAO:ista ja vielä niitäkin korkealaatuisemmista estereistä.
Alkuun
Moottoriöljyn valinta
Arkiajon kannalta moottoriöljyn valinnassa täytyy ottaa huomioon valmistajan laatuluokitusvaatimukset, pakkasen kesto ja öljyn viskositeetti. Laatuvaatimukset ja suositeltu viskositeetti löytyvät ajoneuvon ohjekirjasta. Käytettävän öljyn tulee täyttää tai ylittää valmistajan vaatimukset. Kannattaa kuitenkin muistaa, että luokitusten raja-arvot ovat mustavalkoisia: luokitus joko täytyy tai ei täyty. Olosuhteiden muutokset eivät välttämättä seuraa luokituksia, joten turvallisempaa on valita aina luokitukset ylittävä öljy. Synteettiset öljyt ovat sietävät hyvin myös viileitä lämpötiloja, joten ne sopivat mainiosti ympärivuotiseen käyttöön.
Kilpakäyttöön öljyä valittaessa on huomioitava käyttötarkoitus ja valittava öljy sen mukaan. Kovin kuumana käyviin ja kovan rasituksen alaisiin moottoreihin kannattaa valita korkeaviskositeettinen öljy, jotta voitelukalvo kestäisi äärimmäisissäkin oloissa. Myös ahtimet aiheuttavat öljylle suuria rasituksia. Talvella puolestaan kannattaa käyttää matalapiviskositeettista öljyä, joka toimii paremmin viileässä lämpötilassa. Suosittelemme öljynlämmön tarkkailua kilpakäytössä, sillä se helpottaa suuresti käyttötarkoitukseen sopivan viskositeetin valintaa.
Monet moottoripyörät ja jotkin autot, esimerkiksi vanhat Minit käyttävät samaa öljyä moottorin ja vaihteiston voiteluun. Yhdistetty vaihteiston voitelu asettaa moottoriöljylle aivan uudenlaisia vaatimuksia. Sen lisäksi, että öljyn täytyy voidella moottori, sen on kyettävä voitelemaan vaihteisto ja oltava aiheuttamatta ongelmia mahdolliselle märkäkytkimelle (tai lukkoperälle.) Rattaiden aiheuttama rasitus pilkkoo öljyn hiilivetyjä, joka näkyy nopeasti heikentyvänä vaihteiston toimintana ja näin lyhentyneenä öljynvaihtovälinä. Pyörivät rattaat poistavat myös käyttötarkoitukseen soveltumatonta öljyä helposti pinnaltaan, näin vaikuttaen voitelun tehoon. Moottoripyörän öljyissä on myös usein erilainen ja yleisesti ottaen korkeampi lisäaineistus kulumista vastaan korkella kierroksilla ja kovan rasituksen alla käyviä moottoreita silmälläpitäen. Tästä syystä moottoripyörien voitelussa ei kannata käyttää kuin kyseiseen käyttöön suunniteltua öljyä.
Alkuun
Mikä viskositeetti on?
Viskositeetti kuvaa öljyn kykyä vastustaa virtaamista, eli arkikielellä öljyn ”paksuutta”. Mitä suurempi viskositeetti, sitä paksumpaa öljy on. Moniasteöljyjen viskositeettimerkinnästä, esimerkiksi 10W-50, näkyy öljyn viskositeettiluokka kylmänä (SAE-10W, -25°C) ja kuumana (SAE-50, +100°C). Käytännössä siis viskositeettimerkintää voidaan tulkita yksinkertaistettuna siten, että matalan viskositeetin lämpimänä omaava öljy toimii viileissä oloissa paremmin ja korkean kuumaviskositeetin öljy sopii raskaaseen käyttöön ja kuumiin olosuhteisiin. Viskositeettimerkinnöistä on huomattava, että viskositeettiluokitusarvot ovat vain suhteellisia numeroarvoja, jota eivät kuitenkaan ole suhteessa toisiinsa. Toisin sanoen 10W-40 öljy ei ole viskositeetiltaan ”10” kylmässä ja ”40” +100 asteen lämpötilassa. Päinvastoin, öljyt muuttuvat poikkeuksetta juoksevimmiksi lämpötilan noustessa.
Tämä suhteutettuna moottorin valmistajan viskositeettisuosituksiin tarkoittaa sitä, että normaalikäytössä ei kannata kaventaa viskositeettialuetta. Alapäätä voi yleisesti ottaen viedä alaspäin ja yläpäätä ylöspäin. Viritetyt ja kilpamoottorit ovat asia erikseen, ja niihin kannattaa valita viskositeetti käyttötarkoituksen ja moottorin käyntilämpötilan mukaan.
Viskositeetti-indeksi kuvaa öljyn lämpötilan vaikutusta sen viskositeettiin. Mitä suurempi viskositeetti-indeksi on, sitä vakaampi viskositeetti on lämpötilan muuttuessa. Korkean viskositeetti-indeksin öljyt kestävät siis hyvin kuumuutta. Yleisesti ottaen yksiasteöljylle tyypillinen viskositeetti-indeksi on noin 100 tuntumassa ja moniasteöljyille arvon 150 ylittäviä viskositeetti-indeksejä pidetään korkeina. Del-Ron-öljyjen viskositeetti-indeksit ovat huomattavan korkeita, Classic Performance 4T SAE-60 -yksiasteöljyn viskositeetti-indeksi on 149 ja moniasteöljyjen viskositeetti-indeksit vaihtelevat välillä 164-222 öljystä riippuen. Del-Ronin perusöljyillä on jo korkea viskositeetti-indeksi ja tarpeen mukaan viskositeettia vakauttamaan on käytetty korkean stabiliteetin viskositeetti-indeksinparantajia, jotta öljyn voiteluominaisuudet pysyisivat mahdollisimman hyvällä tasolla koko sen käyttöiän ajan.
SAE-viskositeettiluokitus kertoo myös öljyn pumpattavuuden vähimmäislämpötilan, jonka yläpuolella öljyn on oltava pumpattavaa. Koska tämäkin on viskositeettiluokkakohtainen vaatimus, joka joko täyttyy tai ei täyty, ei sillä voi vertailla saman viskositeettiluokan öljyjä keskenään. Korkealaatuiset öljyt voivat säilyttää pumpattavuutensa huomattavasti vaatimusta kylmemmissä lämpötiloissa.
Alkuun
Moottoriöljyn toiminta
Katukäytössä moottoriöljyltä vaaditaan hyvää suojausta heti käynnistyksestä lähtien, jotta liikkeelle voi lähteä välittömästi, joten öljyn on oltava kylmänä hyvin juoksevaa. Kilpaöljyt sen sijaan on usein käytettävä lämpimäksi ennen moottorin kuormittamista. Suosittelemme kilpaöljyjen lämmittämistä yli 50°C lämpötilaan ennen ajamista.
Öljyn ylikuumeneminen saattaa aiheuttaa öljykalvon liiallisen ohenemisen, jolloin kovan rasituksen alaisissa moottoreissa metalli-metalli -kosketus uhkaa moottorin kuntoa. Tehokkaissa ja kuumana käyvissä moottoreissa on usein asennettuna öljynjäähdytin, jolla öljyn lämpötilaa saadaan laskettua. Yleisesti ottaen öljyn ihanteellinen käyttölämpötila liikkuu hieman sadan asteen molemmin puolin ja raakaöljypohjaiset öljyt (myös täyssynteettiset) alkavat hajota noin 120°C lämpötilassa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Del-Ron Race Performancen viskositeetti 150°C lämpötilassa on 14,7 cSt, joka vastaa SAE-40 -luokitellun öljyn viskositeettia sadassa asteessa, ja se kestää jatkuvaa 160°C lämpötilaa. Jos tämä ei riitä, kannattaa valita vieläkin kovemman kuumakeston omaava Polymer Free Endurance
Voitelu
Moottoriöljyn tärkein tehtävä on voitelu, jota tarkastellaan seuraavassa lyhyesti.
Hydrodynaamista voitelu on silloin, kun kaksi pintaa liikkuu toisiaan vasten. Liikkeen aiheuttama paine pakottaa pinnat täysin erilleen toisistaan. Tällöin ainoa kitka syntyy pintojen välisen voiteluaineen sisäisestä kitkasta eli leikkautumisesta. Moottorin öljypumppu tuottaa öljynpainetta, jolla pyritään saamaan moottorin liikkuvat osat ”kellumaan” öljykalvon päällä. Ilmiötä voi verrata esimerkiksi vesiliirtoon. Hydrodynaamisessa voitelussa merkittävin öljyn ominaisuus on sen viskositeetti. Öljyn viskositeetti ei kuitenkaan ole vakio, vaan voi vaihdella lämpötilan, rasituksen, paineen ja öljyn leikkautumisen mukaan.
Kun voideltavien pintojen välissä on voitelukalvo, mutta kosketuksia saattaa silti tapahtua, on kyse rajavoitelusta. Rajavoitelussa voi syntyä ylimääräistä kitkaa tästä seurauksena lämpöä, tehohäviötä ja kulumista. Ilmiö esiintyy erittäin suuren paineen alaisena ja öljy voidaan lisäaineistaa sitä silmälläpitäen. Esimerkiksi vaihteistoissa öljyn hydrodynaaminen paine kantaa osan kuormasta ja rajavoitelu osan. Rajavoitelua voi tapahtua myös, kun öljyn viskositeetti ei ole riittävä tai moottorin joutuessa erittäin suuren rasituksen alaiseksi. Rajavoitelussa muut öljyn ominaisuudet kuin viskositeetti muodostuvat merkittävimmiksi tekijöiksi voitelun kannalta.
Moottoriöljy on tärkeää jäähdytykselle
Usein ei tulla ajatelleeksi, että moottorin jäähdytys on myös tärkeä osa moottoriöljyn tehtäviä. Jäähdytysneste hoitaa vain noin 60% moottorin jäähdytyksestä, ja tämäkin osuus keskittyy moottorin yläosaan. Loput 40% jäähdytyksestä jää pääasiassa öljyn tehtäväksi, joten sen lämmönsiirtokykyä ei tule väheksyä. Hyvällä öljyllä on siis hyvä lämmönsiirto- ja kestokyky. On myös huomattavaa, että mitä paremmin moottorin jäähdytys toimii, sitä vähemmän öljyyn kohdistuu kuumuuden aiheuttamia rasituksia. Eli öljy, jonka lämmönsiirto-ominaisuudet ovat hyvät, parantaa moottorin jäähdytystä ja vähentää öljyyn itseensä kohdistuvaa lämpörasitusta.
Öljy puhdistaa moottorin
Voitelun ja lämmönsiirron lisäksi moottoriöljy pitää moottorin puhtaana sitomalla itseensä moottorissa syntyviä epäpuhtauksia. Öljynsuodatin suodattaa karkeat epäpuhtaudet, mutta hienoinen lika (mm. bensiinimoottorissa typen nitriitit ja dieselissä noki) läpäisevät suodattimen. Moottoriöljyissä käytetään lisäaineita, jotka tehostavat lian sitoutumista öljyyn. Koska öljyn liansitomiskyky on rajallinen, on öljyä vaihdettava aika-ajoin. Samoin öljynsuodatin on vaihdettava, koska sekään ei kykene keräämään loputtomasti likaa itseensä. Jos öljynsuodatin tukkeutuu, sen ohitusventtiili aukeaa ja öljy pääsee kiertämään suodattamattomana, joka saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa moottorivaurion.
Moottoriöljyn ominaisuudet tiivistettynä:
Viskositeetti, eli juoksevuus eri lämpötiloissa
Viskositeetti-indeksi, eli juoksevuuden muutos lämpötilan muuttuessa. Korkea indeksi tarkoittaa pientä vaikutusta viskositeettiin
Voitelukalvon kestävyys
Kuumankesto
Pumpattavuuden rajalämpötila, eli lämpötila, jossa öljypumppu ei enää kykene kierrättämään öljyä
Happojen neutralointikyky
Moottorin puhtaanapitokyky
Epäpuhtauksien sitomiskyky
Syöpymisenestokyky
Hapettumisenkestokyky korkeissa lämpötiloissa
Käytetty moottoriöljy on haitallista ympäristölle ja ihmisille. Toistuvaa ihokosketusta on vältettävä ja jäteöljy ja käytetyt öljynsuodattimet on toimitettava niille tarkoitettuun keräyspisteeseen.
Alkuun
Öljyjen laatuluokitukset
Öljyjen laatua ilmaisemaan käytetään yleisesti API-luokitusta, joka on helppo tapa vertailla eri öljyjen eroja ja sitä, millaisille moottoreille ne on tarkoitettu. Kuitenkin luokitus on mustavalkoinen, eli se joko täyttyy tai ei täyty. Luokituksista ei selviä, millaisella marginaalilla se täyttyy, eli saman luokituksen öljyjen vertailuun API-luokitus ei ole hyvä työkalu. Yleisesti ottaen, API luokitus bensiinimoottoreille on muotoa Sx ja dieselmoottoreille Cx. Mitä myöhäisempi aakkosten kirjain korvaa x:n, sitä korkeammin luokiteltua öljy on. Luokituksista on huomioitava, että korkea luokitus ei välttämättä tarkoita laadukasta öljyä.
Tärkeimmät API-luokitukset bensiinimoottoreille:
SJ: 1996 käyttöönotettu luokitus, joka on kehitetty moottoreiden entistä tiukempien päästö- ja suorituskykyvaatimuksien mukaiseksi.
SL: 2001 käyttöönotettu luokitus, jossa otetaan huomioon kolme suorituskykyvaatimusta; parempi polttoainetalous, parempi suoja päästöjä vähentäville osille, halu saada aikaan moottoriöljyjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden pidempään käyttöikään. Uudet testit ja testirajat ovat merkittävästi vaativammat kuin SJ-luokituksessa.
SM: Vuonna 2004 esitelty luokitus, joka parantaa hapettumisenkestoa, liansitomiskykyä, kulumissuojaa ja alhaisten lämpötilojen suorituskykyä koko moottoriöljyn elinkaaren aikana.
ACEA-luokitus on eurooppalaisten autonvalmistajien järjestön luokitus moottoriöljyille. Se kuvaa käyttöolosuhteita, joihin öljy on tarkoitettu. A-luokka on bensiinimoottoreille, B-luokan luokitus koskee dieselmoottoreita, C-luokka katalysaattori- ja hiukkassuodattimilla varustetulle kevyille ajoneuvoille ja E-luokka raskaalle kalustolle. Kirjaimen jälkeen tuleva numero ilmaisee, miten raskaaseen käyttöön öljy on suunniteltu. Mitä suurempi numero, sitä raskaampaan käyttöön öljy on suunniteltu.
Alkuun
Moottoriöljyn valmistus
Moottoriöljyn valmistuksessa perusöljynä voidaan käyttää raakaöljystä tislattua mineraaliperusöljyä tai kemiallisilla prosesseilla valmistettua synteettistä perusöljyä. Lisäksi näitä kahta perusöljytyyppiä voidaan sekoittaa keskenään, jolloin öljy on osasynteettistä.
Erityisen korkealaatuisten öljyjen perusöljyinä käytettävät EHVI- (Extra High Viscosity Index, erittäin korkea viskositeetti-indeksi), VHVI- (hyvin korkea viskositeetti-indeksi) ja PAO- (polyalfaolefiini) pohjaiset perusöljyt valmistetaan erittäin monimutkaisien prosessien avulla. EVHI- ja VHVI-perusöljyt ovat raakaöljypohjaisia, mutta ne omaavat sellaisenaan lähes synteettisen öljyn ominaisuudet.
PAO-perusöljyt ovat yleensä käytössä olevista moottorivoiteluaineiden perusöljyistä kaikkein korkealaatuisimpia. Ne koostuvat täysin halutunlaisista hiilivetymolekyyleistä, jolloin PAO-öljyissä ei ole lainkaan ei-toivottuja ainesosia. PAO-öljyjen raaka-aineena käytetään eteenikaasun jatkojalosteita, joten niiden kohdalla voidaan puhua ”öljyttömästä öljystä.” Perusöljyn ominaisuuksia parannetaan halutuiksi lisäaineistuksella. Lisäaineistamalla voidaan vaikuttaa hapettumisen kestoon, viskositeetti-indeksiin, jähmepisteeseen, puhdistaviin ominaisuuksiin, kulumisenestoon ja ruostumisen estokykyyn.
Kaikki Del-Ron -öljyt ovat PAO- ja esteripohjaisia ja ne on lisäaineistettu kuhunkin käyttötarkoitukseen sopiviksi korkealaatuisimmilla saatavilla olevilla lisäaineilla. Polymer Free Endurance -öljyt eivät sisällä viskositeetti-indeksinparantajia, joten öljyn voiteluominaisuudet saadaan aikaan puhtaasti erinomaisella perusöljyllä. Viskositeetti-indeksinparantajien puuttuminen saa aikaan sen, että öljy kestää huomattavan korkeita lämpötiloja ja sen ominaisuudet pysyvät käytännössä muuttumattomina koko sen käyttöiän ajan.
Modernit moottorit ovat entisiä huomattavasti tehokkaampia ja vaikka mineraalipohjaiset öljyt ovat myös kehittyneet valtavasti, tehdään niiden kanssa aina kompromisseja. Jopa nykyiset vakiomoottorit vaativat voitelulta paljon, puhumattakaan viritetyistä ja kilpamoottoreista. Tästä syystä kannattaa moottorilleen tarjota synteettistä öljyä.
Alkuun
Miksi kannattaa käyttää synteettisiä öljyjä?
Mineraaliöljyt eivät ole vakaita
Lämpö ja hapettuminen ovat kaksi merkittävää perusöljyn toimintaan haitallisesti vaikuttavaa asiaa. Erityisesti ne vaikuttavat mineraalipohjaisisten perusöljyjen sisältämiin epäpuhtauksiin.
Mineraalipohjaiset öljyt jättävät hajotessaan korkean lämpötilan ja hapettumisen seurauksena jälkeensä lietettä, joka vaikuttaa öljyn kiertoon ja liikkeelle lähtiessään saattaa aiheuttaa moottorille vaurioita. Täyssynteettisten öljyjen ylivertainen lämmön- ja hapettumisen kesto vähentää huomattavasti saostumien muodostumista ja moottori säilyy puhtaampana.
Mineraaliöljyä sisältävät perusöljyt ovat erittäin herkkiä hapettumiselle. Tästä syystä niissä joudutaan käyttämään runsaasti hapettumisen estoaineita, ja ne myös kuluvat öljystä nopeasti. Synteettiset öljyt hapettuvat myös, mutta vakaiden hiilivetyjen ansiosta huomattavasti mineraaliöljyjä hitaammin, joten lisäaineistusta ei tarvita niin suurta määrää.
Kun perusöljyn osaset alkavat hajoamaan, on öljy vaihdettava, jottei moottorille aiheutuisi haittaa laskeneesta voitelukyvystä tai öljyn ainesosien muuttuneesta kemiallisesta koostumuksesta. Koska täyssynteettisissä öljissä perusöljy muodostuu puhtaasti tarkoistuksenmukaisista molekyyleistä, ei niissä ole osia, jotka ovat suoranaisesti haitallisia tai alttiita hajoamiselle ja hapettumiselle.
Täyssynteettiset öljyt, kiitos yhtenäisen molekyylirakenteensa, toimivat pienemmällä sisäisellä ja ulkoisella kitkalla. Tämä näkyy parempana lämmönsiirtokykynä ja näin saavutettu matalampi moottorin lämpötila rasittaa öljyä vähemmän.
Mineraaliöljyt sisältävät ei-toivottuja ainesosia
Mineraaliöljyt valmistetaan tilsaamalla raakaöljystä. Tällöin perusöljy sisältää aina väistämättä parafiineja, rikkiä, typpeä, happea, vettä, suoloja ja metalleja. Vaikka raakaöljyä tislataan voimakkaasti perusöljyä valmistettaessa, ei mikään tislausprosessi ole täydellinen, vaan öljyyn jää aina ei-toivottuja ainesosia, eikä öljyn toistuva tislaaminen tietyn pisteen jälkeen ole enää taloudellisesti kannattavaa. Nämä ei-toivotut ainesosat eivät millään tavoin paranna öljyn ominaisuuksia, vaan päinvastoin ovat haitallisia sekä öljyn ominaisuuksille että moottorille.
Mineraaliöljyjen kylmänkesto on rajallinen
Mineraalipohjaiset öljyt sisältävät parafiineja, jotka vaikuttavat öljyn viskositeettiin merkittävästi viileissä lämpötiloissa. Kun täyssynteettinen öljy on vielä hyvin juoksevaa, saattaa saman viskositeettiluokan mineraaliöljy olla täysin jähmettynyttä. Kylmäkäynnistys jähmettyneellä öljyllä saattaa olla moottorille kohtalokas.
Mineraaliöljyillä on heikko lämpötilan siirtokyky
Optimiolosuhteissakin mineraalipohjaiset öljyt jäävät ominaisuuksiltaan synteettisille. Ongelmaan vaikuttavat osaltaan mineraaliperusöljyn heterogeeniset molekyylit. Pienet, kevyemmät molekyylit virtaavat öljykanavan keskellä, kun isommat hiukkaset seurailevat metallipintoja omaan rauhalliseen tahtiinsa. Näin ne sekä aiheuttavat vastusta öljyn virtaukselle että eristävät metallipintaa nopeammin liikkuvasta öljyvirrasta näin vaikeuttaen lämmönsiirtoa moottorista öljyyn. Moottoriöljyn merkitys moottorin jäähdytykselle on huomattava, joten lämpötilan siirtokykyä ei tule vähätellä.
Mineraaliöljyillä on suuri sisäinen kitka
Erikokoiset molekyylit aiheuttavat myös öljyyn sisäistä vastusta. Samankokoiset molekyylit (täyssynteettiset öljyt) liikkuvat helposti toistensa ohitse, mutta erikokoiset molekyylit törmäilevät toisiinsa aiheuttaen voiteluaineeseen sisäistä kitkaa. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa kerros samankokoisia laakereita. Jos sen päälle asetetaan toinen kuulakerros, pystyy niitä liikuttelemaan suhteessa toisiinsa varsin helposti. Jos osa laakereista vaihdetaan suurempiin, muuttuu liikuttelu huomattavasti hankalammaksi.
Täyssynteettiset öljyt, kiitos niiden yhtenäisen molekyylirakenteen, pienentävät moottorin sisäisiä kitkoja. Pieni kitka on moottorin pitkäikäisyyden kannalta tärkeää, mutta tarkoittaa myös pienempää polttoaineen kulutusta ja parantunutta suorituskykyä. Koska moottorin kitka on pienempi, voidaan suurempi osa moottorin tuottamasta tehosta käyttää pyörien pyörittämiseen. Mineraalipohjaisten öljyjen pienet molekyylit poistuvat kuumuuden vaikutuksesta öljystä. Jäljelle jäävät suuret molekyylit ovat raskaampia siirrellä, joten mineraalipohjaisten öljyjen ero täyssynteettisiin vain kasvaa käyttöiän myötä.
Mineraaliöljyt ovat korkeasti lisäaineistettuja
Vaikka kaikki moottoriöljyt sisältävät lisäaineita, on niitä tyypillisesti mineraalipohjaisissa öljyissä enemmän kuin täyssynteettisissä. Mineraalipohaiset moniasteöljyt tarvitsevat huomattavan määrän viskositeetinparantajia ja kylmäkestoa parantavia aineita, jotta niistä saadaan moniasteöljyjä. Mitä korkealaatuisempaa raaka-aine on, sitä vähemmän tarvitaan lisäaineistusta. Näin öljystä suurempi osa voi olla puhdasta perusöljyä, joka itseasiassa on voitelun kannalta erittäin tärkeä osa. Lisäksi viskositeetti-indeksinparantaajt ovat erittäin alttiita leikkautumiselle ja erityisesti mineraalipohjaisissa öljyissä, joissa niitä käytetään runsaasti, tämä saattaa näkyä nopeasti heikentyvänä viskositeettina. Mitä suurempi osuus moottoriöljystä on perusöljyä, sitä pidempi öljyn käyttöikä voi olla. Del-Ron Polymer Free Endurance ei sisällä lainkaan viskositeetti-indeksinparantajia, vaan voitelu syntyy suoraan erittäin korkealaatuisesta perusöljystä. Niissä Del-Ron -öljyissä, joissa viskositeetti-indeksinparantajia käytetään, ne ovat korkean stabiliteetin polymeerejä, jotka ovat hyvin vastustuskykyisiä leikkautumiselle.
Palotapahtuman epäpuhtaudet sekottuvat helpommin mineraaliöljyyn
Palotapahtumassa syntyvät hiukkaset pääsevät sekottumaan öljyyn. Nämä hiukkaset muodostavat happoja, jotka korrosoivat moottoria sisäisesti. Moottoriöljyyn on siis lisättävä lisäaineita neutraloimaan happoja ja suojaamaan moottoria korroosiolta. Synteettiset öljyt tarjoavat paremman tiivistyksen männänrenkaalla, jolloin palotapahtumassa syntyvien epäpuhtaiksien pääsy öljyyn on vähäisempää. Näin happoja neutraloivia ja korroosiota estäviä aineita ei tarvita niin suuria määriä. On myös huomattava, että joissakin tilanteissa korkean happoa neutraloivan lisäaineistuksen mineraalipohjaissa öljyissä happoa neutraloivat aineet saattavat muodostaa öljyn ylettömän emäksiseksi, jolloin moottori on jälleen, ironista kyllä, altis korroosiolle.
Mineraaliöljyjen lämpötilankesto on heikko
Täyssynteettiset perusöljyt yksinkertaisesti kestävät korkeita lämpötiloja mineraalipohjaisia öljyjä paremmin. Lämpötilan noustessa mineraalipohjaisen öljyn pienemmät molekyylit muuttuvat kaasuksi ja jäljellejäävät suuremmat molekyylit ovat raskaampia pumpattavia. Synteettisten öljyjen parempi lämmönkesto yhdistettynä niiden parempaan lämmönsiirtokykyyn (ja näin viileämpään moottoriin!) tekee niistä ylivertaisia myös tässä suhteessa.
Moottorin kestoikä määrittelee usein ajoneuvon käyttöiän. Käyttöikään vaikuttaa olennaisesti osien kuluminen tai vaurioituminen, joka usein aiheutuu kuumuudesta. Täyssynteettisten öljyjen yhtenäinen molekyylirakenne aiheuttaa sekä vähemmän sisäistä että ulkoista kitkaa ja tekee niistä lämmönsiirtokyvyltään mineraalipohjaisia öljyjä parempia.
Mineraaliöljyjen voitelukalvo on heikompi
Mineraalipohjaisten öljyjen öljykalvon kestävyys on synteettisiä öljyjä heikompi. Täyssynteettisten öljyjen öljykalvo voi olla jopa 1000% kestävämpi kuin vastaavan viskositeetin mineraalipohjaisen öljyn. Itseasiassa synteettisten öljyjen öljykalvo voi olla kestävämpi kuin korkeamman viskositeetin mineraalipohjaisen öljyn, esimerkiksi täyssynteettisen 5W30 -öljyn öljykalvo on suurella todennäköisyydellä kestävämpi kuin mineraalipohjaisen 20W50:n. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalikäytössä voi käyttää ohuempaa öljyä uhraamatta moottorin voitelukykyä kovassakaan kuormituksessa. Kääntäen, käyttämällä korkeaviskositeettisia täyssynteettisiä öljyjä, voi moottorille tarjota tehokkaan voitelun äärimmäisessäkin kuumuudessa ja rasituksessa.
Kaikki edellämainitut seikat pätevät pienemmissä määrin myös hydrokrakattua perusöljyä sisältäviin synteettisiin öljyihin. Hydrokrakattu synteettinen prusöljy on mineraaliöljypohjaista, eikä se parhaimmillaankaan ei pääse PAO:n saati esterien tasolle ominaisuuksiltaan.
Täyssynteettisten öljyjen hyvät ominaisuudet tiivistettynä
- Pitävät moottorin puhtaampana
- Parempi polttoainetalous
- Pienempi öljynkulutus
- Hyvät kylmäkäynnistysominaisuudet
- Pitkä käyttöikä
- Hyvä äärilämpötilojen kesto
- Hyvä kulumisen estokyky
Öljyn ominaisuuksiin haitallisesti vaikuttavat aineet
Yleisimmät moottoriöljyn ominaisuuksiin vaikuttavat aineet ovat moottorin sisäinen lika, moottorin ulkopuolelta saapuva lika ja jopa hiekka, noki, palamaton polttoaine, palamisprosessin aikana kondensoituva vesi, moottorista irtoavat metalliosaset, korroosion sivutuotteet ja hajonneet öljyn lisäaineet sekä perusöljyn ei-toivotut ainesosat.
Synteettiset öljyt ja turboahtimet
Erityisesti turboahtimet voivat hyötyä synteettisistä öljyistä. Yleensä moottoriöljy voitelee ja viilentää ahtimen laakerit. Laakereiden pyörimisnopeus saattaa olla jopa 100 000 kierrosta minuutissa. Kun moottori sammutetaan ja jäähdytysnesteen ja öljyn kierto loppuu, pienenee myös niiden jäähdyttävä vaikutus. Ahtimen lämpötila saattaa tällöin nousta huomattavasti, joka puolestaan saattaa aiheuttaa ainesosien hajoamista ja öljykanavien tukkeutumista, joka saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa ahdinvaurion. Synteettiset öljyt kestävät yleisesti ottaen paremmin korkeita lämpötiloja, joten riski tämän tapahtumiseen on pienempi. Myös moottorin käydessä synteettisten öljyjen parempi lämmönsiirtokyky on omiaan tehostamaan erittäin kuumien ahtimien jäähdytystä.
Alkuun
Miksi Del-Ron?
On siis selvää, että täyssynteettinen öljy suojelee moottoria paremmin kuin mineraalipohjaista perusöljyä käyttävät öljyt. Miksi siis pitäisi kaikista vaihtoehdoista valita juuri Del-Ron?
Kilpa- ja korkeasti viritetyt moottorit käyvät yleensä erittäin suurilla kierrosluvuilla ja altistuvat koville kuormituksille. Korkeat käyntinopeudet ja suuret rasitukset vaativat voitelulta erittäin paljon ja kestävä voitelukalvo on erittäin tärkeä. Korkeat käyntinopeudet voivat myös aiheuttaa öljyn vaahtoamista, joka saattaa vähentää öljyn rasituksenkestoa.
Sylinterinpaineet ovat korkeaviritteisissä moottoreissa usein korkeat, erityisesti ahdetuissa moottoreissa paineet saattavat asettaa voitelun todella suurelle koetukselle. Korkea sylinterinpaine altistaa moottorin suurille rasituksille ja koville lämpötiloille. Öljyn tarjoamalta kulumisenestolta vaaditaan tämänkaltaisissa moottoreissa erittäin paljon. Kuumuus saattaa myös vaikuttaa öljyn ominaisuuksiin sekä lisätä palamistuotteiden määrää moottorissa.
Korkea ominaisteho kuormittaa öljyä kovilla rasituksilla ja korkeilla lämpötiloilla.
Kuumana käyvät, tehokkaat moottorit saattavat nostaa öljyn lämpötilan niin korkeaksi, että voitelukalvon kestävyys on uhattuna. Erityisen paljon öljyltä vaativat ilmajäähdytteiset moottorit, joissa korostuu öljyn vaikutus tuottaman lämmön sitomiseen.
Monissa moottoripyörissä ja joissain autoissa moottoriöljyä käytetään vaihteiston voitelemiseen. Yleensä autoissa käytetään erillistä vaihteistoöljyä, jonka vaatimukset poikkeavat suuresti moottoriöljyn vaatimuksista. Useissa moottoripyörissä on lisäksi niinsanottu märkäkytkin, joka käyttää myös moottoriöljyä. Vaihteistosovelluksiin on tärkeää käyttää niihin tarkoitettua öljyä.
Korroosionsuojaus on tärkeää kilpa- ja harrasteajoneuvoille, joiden käyttö on satunnaista. Jos ajoneuvo seisoo pidemmän aikaa, nousevat öljyn korroosionesto-ominaisuudet erittäin tärkeiksi.
Del-Ron -öljyjen kehitystyön lähtökohtana on ollut yksinkertaisesti kehittää maailman parhaat moottorin voiteluaineet erityisesti kilpa- ja tehokkaisiin katumoottoreihin. Del-Ron -öljyt on suunniteltu tarkasti käyttökohteisiinsa, juuri sen erityisvaatimukset huomioonottaen, jotta moottorisi saisi parhaan mahdollisen suojan ja sen suorituskyky olisi paras mahdollinen. Del-Ron -öljyt eivät sisällä lainkaan mineraaliöljypohjaisia ainesosia, vaan ne ovat täysin synteettisiä.
Del-Ron -tuotteet on kehitty ratkaisemaan voiteluongelmia erityisesti viritetyissä ja kilpamoottoreissa, joissa öljyn kohtaamat rasitukset ovat erittäin kovat. Samalla kuitenkin ratkeaa monia tavallisten katumoottorien ongelmia, esim:
Monissa BMW:n moottoreissa öljynlämmöt ovat jo katuajossa tavallisten öljyjen lämpöalueen ylärajoilla. Ongelma korostuu urheilullisessa ajossa ja erityisesti ratapäiväkäytössä. Del-Ron -öljyjen tavallista huomattavasti korkeampi lämmönkesto antaa varmasti riittävän turvamarginaalin näillekin öljyille.
Useat VAG:n moottorit altistavat öljyn erittäin kovalle rasitukselle. Tämä näkyy täysin kunnossa olevissa moottoreissa vaihtovälin kuluessa kiihtyvänä öljynkulutuksena, kun perinteistä öljyä käytettäessä sen komponentit alkavat hajoamaan. Del-Ron -öljyt eivät sisällä hajoamiselle alttiita komponentteja, joten käytettäessä Del-Ron -öljyä moottorin öljynkulutus pienenee.
Monet perinteiset öljyt muodostavat hajoamistuotteena ns. öljylakkaa, joka kertyy moottorin sisäpinnoille mm. tukkien öljykanavia. Ongelmalliseksi asian tekee se, ettei kertymää pääse havaitsemaan moottoria purkamatta ennenkuin on liian myöhäistä. Del-Ron -öljyjä käytettäessä ongelma poistuu, sillä haitallinen öljylakka jää syntymättä.
Del-Ron -tuotteet valmistetaan käsityönä Suomessa. Käsityönä valmistettaessa voidaan varmistaa, että jokaiseen tuottamaamme öljykannulliseen tulee varmasti korkealaatuisinta mahdollista voiteluainetta, öljyä, joka ylittää minkä tahansa moottorin voitelulle asettamat vaatimukset.
Alkuun
Tietoa Del-Ronin perusöljyn ainesosista:
Polyalfaolefiini (PAO)
Polyalfaolefiineja pidetään yleisesti parhaina mahdollisena perusöljynä korkean suorituskyvyn voiteluaineille. Niiden hyviin ominaisuuksiin kuuluvat laaja lämpötila-alue, korkea viskositeetti-indeksi, hyvä lämmönkesto, hyvä hapettumisen kesto, hydrolyyttinen vakaus, mekaaninen vakaus, hyvä korroosionesto, hyvä yhteensopivuus eri materiaalien kanssa, hyvä muokattavuus lisäaineistuksella ja hyvä lämmönsiirtokyky.
Diesesteri
Diesestereillä on hyvät voiteluominaisuudet, ne kestävät korkeita lämpötiloja ja kovaa rasitusta. Niillä on korkea viskositeetti-indeksi ja niillä on hyvät puhdistavat omainaisuudet. Diesestereitä on käytetty tyypillisesti lentokoneiden suihkumoottorien voiteluun.
Polyoliesteri
Polyoliesterit kestävät erittäin hyvin korkeita lämpötiloja. Niitä käytetäänkin tyypillisesti lentokoneiden moottorien, kuumana käyvien kaasuturbiinien voitelussa ja muiden korkean vakauden voiteluainetta vaativien kohteiden voitelussa. Niiden kitkakerroin on erittäin pieni.
Alkuun
Motorsport Oils